perjantai 9. syyskuuta 2016

Ekat päivät

Nyt jo ensimmäistä kertaa koen "tyhjän paperin kauhua", mistä sitä sitten aloittaisi? Ehkä blogia tulisi kirjottaa jokasena päivänä hetki, niin muistaisi asiat paremmin. Millaisia fiiliksiä on tullut koettua täällä. Vielä ei ainakaan ole koti-ikävää, joitain tärkeitä ihmisiä on välillä ikävä, mutta ainakin toistaiseksi puhelut ja viestit ovat helpottaneet oloa. On jotenkin myös helpompaa ajatella, että neljä kuukautta menee nopeasti, sitten menen käymään Suomessa ja nään taas kaikkia kavereita.
Heti lauantaina olikin sitten jo opiskelijabileet kampuksella. Tapasin ennen bileitä koulumme toisen vaihto-opiskelijan, koska vaikka tänne on tultu kansainvälistymään ja oppimaan englantia, niin suomea on myös kiva puhua ja vaihtaa fiiliksiä ekoista päivistä täällä. Jatkoimme toisen vaihtarin luokse Storie Streetin asuntolaa. Täytyy sanoa, että pidän enemmän heidän asunnostaan. Asunnossa asuu 6 henkilöä, kullakin oma huone ja kylppäri, oleskelutilat ja keittiö ovat yhteiset. Suunnittelen vakaasti pyytäväni siirtoa näihin asuntoihin viimeistään vuoden vaihteessa vaikka siirto maksaakin 30£, mutta mielestäni hintansa väärti jos vaan siirron saa. Tapasin valtavan määrän uusia ihmisiä bileissä, kaikki ovat erittäin mukavia ja kaikki haluavat tutustua toisiinsa, mikä tekee asiat helpoiksi.

Glasgow

Sunnuntaina oli toki jo päästävä hieman shoppailemaan. Vaikka kuinka koitin pakata vaatteita järkevästi matkaan mukaan, on se vain myönnettävä.. Ne vaatteet eivät riitä alkuunsakaan. Glasgow on paras vaihtoehto, onhan se Skotlannin isoin kaupunki ja matka Paisley’stä Glasgow’hun kestää noin vartin ja meno-paluu maksaa hieman alle 4£ ja aikoja ei ole määritelty. Täällä on keksitty mielestäni mahtava tapa minimoida ilmaismatkustajat, kun pääsemme Glasgow’hun täytyy meidän mennä läpi porteista joihin matkalippu syötetään ja vasta sitten portit avautuvat. Tiedän Suomessa moni repisi pelihousunsa jos moinen muutos Suomeen tulisi, mutta täällä kun lippujen hinnat on huomattavasti edullisemmat niin tapa on mielestäni suorastaan loistava.
Vaatekauppa... :D


helvetti vai taivas?
Glasgow on markkinoitu mulle jo ekalla vierailullani shoppailijoiden mekaksi. Ihmettelin sitä silloin ja ihmetteln nimitystä vieläkin. Mielestäni Glasgow’ssa ei ole mitenkään tavallista paremmat valikoimat shoppailijalle tai sitten en vain löydä oikeita paikkoja? Yksi paikka toki löytyy, jota ei muissa lähellä olevissa kaupungeissa ole. Primark, tuo shoppaajan taivas sekä helvetti. Saimme aikaamme kulumaan ainakin kaksi tuntia kyseisessä puljussa. Toki tavaraa sitten löytyikin ja onnistuin pitämään pitkään harjoittamani linjan täälläkin, ei turhia ostoksia vaikka olisi kuinka halpa. Muutamat vaatteet olisivat houkuttaneet, mutta joku niissä mättäsi ja saivat jäädä matkasta. Ihania paitoja löytyi ja toki perus toppeja piti myös ostaa, niillä pääsee hyvin alkuun.



Ruokailun jälkeen aika alkaa siirtymään pikkuhiljaa takaisin asemalle päin. Matkalla asemalle vielä pari paikkaa. Mulla oli ongelmia paikallisen puhelinliittymän kanssa, joten käydään matkan varrella vielä ko operaattorin kivijalkamyymälässä selvittämässä ongelmaa. Apu oli niinkin yksinkertainen kuin oikean operaattorin määrittäminen verkon asetuksista. Olisin ehkä tän tajunnut itsekin ellei oma Suomen liittymäni käyttäisi samaisen operaattorin verkkoa täällä. Nyt liittymä toimii mainiosti. Poikettiin vielä matkan varrella Niken omaan liikkeeseen, siellä kiinnitin huomion erikoisempiin mallinukkeihin.
En ainakaan muista vastaaviin törmänneeni Suomessa, muita erikoismallinukkeja kyllä sillon tällön on tullu Suomessakin nähtyä, mutta ei kyllä näitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti