Vieraita käymässä

Lopultakin sain ystäviä käymään luonani Skotlannissa. Tässä kohtaa vaihtoa oli vielä reilu kuukausi jäljellä ja olen iloinen, että ihanuudet tuli käymään ja olivat siis luonani peräkkäisinä viikkoina eivät samaan aikaan kuten alusta voisi ymmärtää.

Vieras nro 1

Maanantai 20.3. oli päivä kun eka vieras saapui. Hän lensi Helsingistä Edinburghiin, joten menin häntä vastaan kentälle, olipahan itellekin uusi kokemus olla jotakuta vastassa kentällä, etenkin Edin kentällä josta itse yleensä lähden tai saavun, mutta ainakin tiesin suurinpiirtein mille oville pitää mennä odottamaan. Kentältä hypättiin bussin kyytiin joka menee suoraan Glasgow'hun ja sielä ekana syömään, vatsat suorastaan kiljui jo ruokaa tässä kohtaa, vaikka napattiin kentältä kevyttä evästä pahimpaan nälkään. Suosittelen käymään Handmade burger ravintolassa syömässä hampparit, aivan mielettömän hyviä ja isot annokset, hinnatkin ovat toki lähempänä Suomen tasoa.

Maanantai kului ruokakaupassa käyden, joka on aina yhtä kivaa tässä maassa etenkin jonkun uuden kanssa, koska äimisteltävää riittää paikallisessa Prismassa, eikä äimistely lopu alkoholin tarjontaan ja hintoihin vaan ulottuu myös muuhun tarjontaan. Toinen loistava minne vieras kannattaa viedä on Primark, vaatteita löytyy jokaiselle ja kaikenlaista muutakin vielä siihen päälle. Hinnat puolet halvempia kuin H&M, mutta toki olen huomannut ettei laatukaan aina niin päätä huimaa. Shoppailu oli siis tiistain ohjelmanumerona ja shoppailun jälkeen käytiin syömässä pienessä pubissa kävelykadun varrella, kaks hampparia juomineen oli noin 10£.

Pap of Glencoe

Keskiviikon ohjelmanumeron kanssa oltiin hyvin sään armoilla, koska tiesin että tämän vieraani kanssa haluan lähteä "kiipeilemään" vaikka jollekin vähän rankemmallekin kukkulalle. Tutkailin etukäteen valikoimaa walkhighlands sivuston kautta, vähän sen mukaan minne ei olisi kovin pitkä matka, maisemat vakuuttaisivat jo sivuston kuvista ja jonne kipuaminen ei veisi ainakaan 5-6 tuntia kauempaa. Päädyin valitsemaan Pap of Glencoen kohteeksemme ja alunperin suunnittelin bussilla kulkemista joka olisi ollut mahdollista, mutta vieraani totesi kuullessaan aikaisesta aamuherätyksestä, että mitä jos vuokrattaisiin auto. Pienen tutkailun jälkeen päädyimme vuokraamaan auton Arnold Clarkilta, auton vuokra olisi lisävakuutuksen ja 2. kuljettajan kanssa muistaakseni n. 70£ plus bensat. Hauskaa sinäänsä, että auto maksoi bensoineen yhtä paljon kuin meidän meno-paluut bussilla olisi maksaneet ja auton kanssa saatiin kuitenkin kulkea omilla aikatauluilla.

Mä hyppäsin ensiks kuskin paikalle

Tonne vasuriin mennään

Maisemat vain paranee

 
Koko reissu ylös ja takas alas tais kestää yhteensä neljä tuntia. Tavallaan oltiin hyvään aikaan liikkeellä koska kasvillisuus ei vielä ollut päässyt ottamaan valtaa, mutta tavallaan ei oltu hyvään aikaan liikkeellä, koska huippulla oli lunta ja reissun päätteeksi kengät oli läpi märät ja sulavan lumen ansiosta rinteet vetisiä ja liukkaita, eikä kummallakaan vaihtosukkia saatika kenkiä mukana. Kuten eräs ystäväni kerran mainitsi "kaatuminen on kyl sun juttu" joten en tälläkään kertaa välttynyt kaatumiselta ja pääsin hetken matkaa menemään rinnettä alas pyllyluisua, housut oli kivan näköiset tän jälkeen. Jos lähdette joskus valloittamaan näitä rinteitä, niin yrittäkää ottaa vähän myöhäisempi kevään hetki.

Viikonloppu Edinburghissa

Jos jollekulle on jäänyt vielä epäselväksi niin Edinburgh on lempikaupunkini ja tästä syystä halusin näyttää ystävälleni Edin ja osasyy löytyi myös Edissä sijaitsevasta kissakahvilasta Maison de Moggystä. Molemmat kun kerta tykkäävät kissoista niin kenen kanssa olisi parempi hetki mennä käymään kissakahvilassa ja vielä maksaa siitä huvista. Kuten Lontoon kissakahvilaan myös tänne maksaa sisään ja käynti pitää varata etukäteen. Olin varannut meille ilta-ajan, mutta kissat taisivat olla jo aika väsyneitä päivästä, sillä oikeastaan kaikki nukkuivat ja eloa alkoi vasta tapahtua kun henkilökunta antoi jokaiselle vieraalle jotain kissojen herkkunaksuja kissoille syötettäväksi. Suosin vastaisuudessa aamuaikaa, kun kissat eivät ole vielä ihmisähkystä väsyneitä.

Kokonaisuudessaan kissakahvila oli hauska kokemus, kunhan kissoihin saatiin vähän eloa ja niiden kanssa pääsi leikkimään. Tämä kissakahvila on myös ainut kissakahvila jossa on sfinkskissa, eli karvaton kissa. Hän vaikutti hyvinkin arvonsa tietävältä tapaukselta ja näillä kissoilla on siis hienon hieno karva, mutta on niin olematon että kissojen ihon tuntee.
Kissakahvila jälkeen käytiin vielä nopeesti vaihtamassa vaatetta hostellilla, pikaisesti syömässä mäkkärissä ja sitten myöskin etukäteen buukatulle pubcrawlille eli ohjatulle baarikierroksia. Pubcrawlille on aina hauskoja ja vähän päivästä riippuen niissä saatetaan järjestää aktiviteetteja tai sitten muihin tutustuminen on omalla vastuullasi. Koska nyt oli perjantai ja osallistujia noin 60 henkeä, niin muihin tutustuminen oli omalla vastuullasi. Maistoin yhdessä baarissa suklaahiledrinkkiä ja olin myyty, petollisen hyvää ja niitä olisi voinut juoda vaikka useammankin. Taisimme kiertää yhteensä 7 baaria/ puhua ja viimeinen oli enemmänkin disko jossa tanssimme pilkkuun saakka.

Lauantai menikin sitten nopean museossa käynnin jälkeen sängyssä makoillessa, koska ystäväni olotila oli suhteellisen heikko. Illalla ystäväni vei minut ulos syömään... Haimme siis mäkkäristä ruuat ja söimme ne läheisen puiston penkillä. En tiedä miten tää toimis muille naisille, mutta mun mielestäni ajatus oli hauska. Hostellissa kun tuli aikaa vietettyä, niin kerron siitä hieman. Hostellimme oli Princes street backpackers, aivan Edin keskustassa ja halpa, mutta muutoin, en enää tule kyseiseen hostelliin majoittumaan. Meillä oli kahden hengen huone, ihan OK kokoinen, mutta... Vuodevaatteet olivat froteisia, kulahtaneita ja paikattuja, huoneen patteri oli täysillä eikä sitä saanut pois päältä. Maksuna kävi ainoastaan käteinen, joka ainakin itseni sai epäilemään jonkinlaista verojen tms. kiertämistä. Sunnuntaina heräsimme aikaisin, sillä ystäväni lento lähti aamulla puoli kymmenen maissa, yritimme etsiä jotain aamupalan kaltaista, mutta ainut paikka joka oli auki oli juna-asemalla sijaitseva kahvila Nero, jossa myös hinnat olivat aika kovat. Saatoin ystäväni matkaan takaisin Suomeen ja jäin odottelemaan Ediin 8 tunnin ajaksi seuraavaa ystävääni.

Vieras nro. 2 odottelua

Keksin suorastaan nerokasta tekemistä niiden 8 tunnin ajalle jotka vietin yksin Edinburghissa. Nappasin juna-aseman edestä itselleni HopOn HopOff bussin joka kiersi Leithistä asti, eli lähimmän rannikkokaupungin kautta. Matkalla hyppäsin pois kyydistä kasvitieteellisen puutarhan kohdalla ja vaikka en kukista mitään ymmärrä, niin tykkään silti katsella ja ihailla niitä. Mielestäni parhaat nähtävyydet olivat kasvihuoneiden sisällä, mutta myös ulkona oli mukavaa käppäillä hellivässä +20 asteen auringon paisteessa ja nauttia puhkeamassa olevasta keväästä.

Vieras nro 2

Maanantaina keli jatkui edelleen todella lämpöisenä ja päätettiin lähteä nauttimaan kunnolla tästä aurinkolomasta. Kaupan kautta puistoon ja piknikille, saatiin myös pienet rusketusrajat aikaiseksi, niin lämmintä Skotlannissa siis oli maaliskuun lopulla. Takaisinpäin tullessa pienissä kuohuviineissämme päätettiin pysähtyä ekaan pubiin yhdille ja siitä se ajatus sitten lähti. Matkalla takaisin kämpälleni pysähdyttiin vielä muutamassa muussakin pubissa yhdillä ja tein ystävästäni Guinnessin (olutmerkki) juojan.

 

Viikolla

Tiistai menikin lepäillessä sillä aamulla heräsin kammottavaan kurkkukipuun ja olo oli muutenkin kuumeinen. Käytiin vain sen verran kaupassa, että haettiin mulle särkylääkettä ja strepsilsejä, joita saa siis puntakaupasta... Yhdellä punnalla ja ei, ne eivät ole 2-laatua. Illalla tehtiin vielä yksi koulutehtäväni tarkastusta vaille valmiiksi, että seuraavana päivänä voitaisiin huoletta lähteä Arrannilla käymään.

Päivä Isle of Arranilla

Arran on kuulemma kaunis saari, joka kannattaa kiertää. Itsehän olen jo aikaisemmin käynyt Arranilla valloittamassa Goatfell vuoren, mutta saari muuten on jäänyt vieraaksi. Haluttiin mennä Arranilla linnalla käymään sekä pohjoisrannalla olevalle viskitislaamolle. Ajateltiin että kävellään eka linnalle ja siitä sitten napataan bussi pohjoiseen. Ei mennyt ihan niinkuin strömsöössä mein reissu.. Käveltiin linnalle vaan huomatakseen ettei se ole vielä auki, suljettu viikolla koska talvikausi ja sitten ystävällinen linnan puiston työntekijä kertoi meille ettei myöskään bussit kulje kunnolla ja seuraava menisi vasta parin tunnin päästä. Päätettiin luovuttaa tislaamon suhteen ja alkaa kaikessa rauhassa kävelemään takaisin satamaan ja tutkailla mitä muuta saarelta voisi löytyä. Löydettiinkin aivan ihana pieni turistikeskus, jossa myytiin mm. saarella tehtyjä tuoksuja ja saippuoita, mutta enemmän meitä kiinnosti pieni kahvila josta sai kuumaa keittoa ja jälkkäriksi suklaakakkupalaset kummallekin.

Verrattuna syksyn päivityksen kuvaan josta näkee vuoren pilvien takana

Lautalla vielä yhdet paikalliset oluet

Päivän jälkeen oltiin aivan poikki, taisteltiin unta vastaan jo lautalla ja taivasteltiin jääkaappini tyhjyyttä ja miten ihmeessä jaksettaisiin vielä käydä kaupassa hakemassa ruokaa. En enää muista kumpi meistä sai idean tarkastaa onko satamassa mitään kauppaa ja kas kummaa, siellähän oli ja kun meillä oli 30 minuuttia aikaa ennen junan lähtöä, niin luotiin kauppalista valmiiksi ja lähes juostiin kauppaan, kauppa läpi ja oltiin ennätysajassa ulkona kaupasta, noin 10 minuutissa. Päädyttiin lopulta nälkäisinä käymään vielä hamppareilla ennen kotiin menoa vaikka molemmilla oli vain pieni nälkä. Noh, molemmilla taisi olla hieman isompi nälkä koska hampparit meni hujauksessa, mutta sen verran ehdin maistamaan hampparia, että oli hyvää. Paras kanahamppari ikinä. Torstaina mulla oli koulua iltapäivällä muutama tunti, mutta lähdettiin shoppailemaan kouluni jälkeen. Kaksi vaatekaupan ammattilaista kun shoppaa niin kaikki sujuu helpolla ja mielekkäästi. Uskon että jokainen vaatekaupassa työskennellyt on oppinut skannaamaan rekkejä, pöytiä ja pinoja niin, että löytää ne itseään kiinnostavat tuotteet.

Siirtyminen Edinburghiin

Perjantain kohokohtia oli kaksi, ekana käytiin katsomassa uusi Kaunotar ja hirviö -elokuva 4D:nä. AIVAN HUIKEA. Kun katsoo elokuvan 4D:nä, saa 3D lasit silmille ja sitten istutaan Penkkiin joka leffan alkaessa kallistuu hieman taaksepäin ja penkki tärisee sopivissa kohdissa leffaa, saat pieniä vesisuihkauksia kasvoille ja myös kukkaniityn tuoksu leijailee nenääsi. Leffakokemus oli aivan huikea ja kumpikaan meistä ei oikein saanut sanaa suustaan seuraavaan puoleen tuntiin. Aivan ihana elokuva ja juuri sopivasti tehosteita. Kaikkia elokuvia en kävisi katsomassa 4D:nä, mutta vastaavia lasten tai Disneyn leffoja kylläkin.

Ennen leffaa oltiin käyty heittämässä laukut bussiasemalle säilytykseen siksi aikaa kun haluttiin vielä käydä Glasgowssa katsomassa muutamat myymälät jotka jäi torstaina käymättä ja osittain tarkastamassa olisiko niissä myymälöissä ollut tuotteita joita ei toisessa myymälässä ollut. Meidän taivaaksi/ helvetiksi koitui TK Maxx, jonka idea lyhyesti on ostaa merkkien loppuvarastoja ja myydä niitä halvalla eteenpäin. Shoppailu ei torstaina tuottanut suuria tuloksia, mutta lounas.. Vegaaniravintola Mono tulee ikuisesti jäämään sydämeeni heidän kukkakaalipitsan sekä raakasuklaajuustokakun takia, olen rakastunut ja aion vielä kerran käydä syömässä molemmat näistä. Onko kukaan kokeillut kotona laittaa kukkakaalia pitsaan?

Ediin saavuttiin myöhemmin perjantaina, hostellimme oli lähes juna-asemaa vastapäätä aivan keskustan tuntumassa ja se huone.. Todella kiva kahden hengen yksityinen huone omalla kylppärillä. Ainut miinus tuli ettei ilmainen wifi toiminut huoneessa, mutta muutoin huone oli todella hyvä, telkkariin löytyi, mutta sitä ei edes avattuna, meillä oli parempaakin tekemistä, kuten kaupungin kiertely.

        

Lämpökamera

Maisemia katolta

Camera obscuran jälkeen vuorossa oli Edinburgh Dungeon. Dungeon on näytelty historiakierros Edinburghiin 1700- luvulla. Tämä vaatii jo kielen ymmärtämistä, jopa meillä oli tekemistä pysyä kärryillä kaikissa puheissa ja en ehkä suosittelisi tätä lapsille, koska on jännittävä ja sisältää pelottelua. Hauska kokemus kylläkin, vaikka mulla osansa huvista teki ystäväni pelokkuus. Valitettavasti dungeonissa ei saa kuvata, joten joudutte vain kuvittelemaan lavasteet ja näyttelijöiden puvut. Aamupalasta olikin kulunut jo aikaa noin kuusi tuntia, joka on taatusti kummankin meidän ennätys, mutta pinnistelimme hieman keskustan ulkopuolelle Auld Hoose baariin, josta saa kaupungin isoimmat nachot ja mikä parasta ne saa lihalla, vegaanisena tai kasvisversiona. Lautanen joka on 0,4l tuopin korkuinen ja tavallisen ruokalautasen kokoinen maksaa 10,5£, jopa kahdelle nälkäiselle naiselle tässä oli melkein liikaa ruokaa, mutta vain melkein.

Ruokaa piti lähteä sulattelemaan lähellä olevalle Arthur's seatin rinteille, ei kiivetty huipulle saakka, mutta maisemat pelkästään jo rinteiltä on todella hienot, etenkin auringonlaskun aikaan. Käväistiin vielä kuningattaren palatsin porteilla ihastelemassa palatsia ja portteja. Holyrood House on todella hieno, etenkin puiston osalta ja siellä kerran käyneenä suosittelen menemään ennemmin tänne kuin Edinburgh Castleen. Sunnuntai kului kaverin lennon lähdön odottelussa, istuttiin puistossa, juotiin kahvia ja nautittiin auringosta. Viimeisenä kiivettiin Scottish monumentin huipulle ihailemaan maisemia. Pääsy maksaa 5£ ja portaissa on kiipeämistä, eivätkä ne sovellu ahtaanpaikan kammoisille. Jopa itseäni alkoi huimata ja ahdistaa koko ajan kapenevissa portaissa. Saatoin ystävän kentälle ja palasin itse takaisin Paisleyhin. Kuukauden päästä olisin jo itsekin kotona.